HEPPU – ELÄIMENI TARINA
Erään schapendoesin virallinen omaeläinkerta
Omistuskirjoitus
Tämä kirja on omistettu Hepulle.
Koiralle, joka ei koskaan halua jäädä tapahtumien ulkopuolelle.
Koiralle, jonka uteliaisuus, huumori ja elämänilo ovat kuljettaneet sitä halki vuosien.
Mutta tämä kirja on omistettu myös kaikille niille, jotka ovat kulkeneet Hepun rinnalla. Murulle, Sirulle, Nupulle ja kaikille ihmisille ja muille eläimille, joiden kanssa yhteinen elämä on muodostunut juuri sellaiseksi kuin se on.
Tämä on tarina rakkaudesta, ystävyydestä, seikkailuista ja siitä, miten suuri merkitys yhdellä pienellä karvaisella perheenjäsenellä voi olla.
PROLOGI: Eikö minulle anneta mitään?
Minä olen Heppu.
Jos pitäisi kuvailla itseäni muutamalla sanalla, sanoisin olevani joskus rauhallinen, yleensä seurallinen, aina utelias ja varsin komea schapendoes-poika. En turhia hauku, enkä ole koskaan kokenut tarpeelliseksi lähteä omille teilleni. Minulla on kuitenkin omat mielipiteeni, ja niiden ilmaisemiseen olen vuosien varrella kehittänyt varsin toimivan järjestelmän.
Erityisesti silloin, kun kyse on ruoasta.
Ihmisten ymmärrys koiran tarpeista on toisinaan hieman puutteellista. Kuvittelevat esimerkiksi, että jos ruokakuppi on juuri täytetty ja syöty, koiralla ei voi olla nälkä. Tai että jos makupaloja on saanut yhden, niitä ei tarvitse saada toista. Olen yrittänyt opettaa heille kärsivällisesti, mutta työ jatkuu edelleen. Päässäni pyöriikin usein yksi kysymys: Eikö minulle anneta mitään?
Mutta älkää käsittäkö väärin. Minulla on ollut erinomainen elämä. Olen saanut matkustaa, harrastaa, tutkia maailmaa ja ennen kaikkea olla mukana perheeni elämässä. Olen elänyt kissojen ja koirien kanssa, tutustunut uusiin ystäviin ja nähnyt sellaisia paikkoja, joista moni koira voi vain haaveilla.
Moni saattaakin miettiä, miksi ihmeessä koira päättää kirjoittaa kirjan jo nyt, kun parhaat vuodet ja leppoisat lenkit ovat vielä täyttä vauhtia käynnissä. Vastaus on selvä: tämä on minun virallinen omaeläinkertani, eikä tarinoita puutu nuoruudestani. Kun on elänyt näin elämäntäyteistä elämää kuin minä, muistettavaa kertyy niin paljon, että sivut alkavat täyttyä tarinoista.
Tämä on minun tarinani. Ja koska olen itse päähenkilö, kerron sen tietysti omasta näkökulmastani – niin kuin minä sen muistan. Ihmisten versiot tapahtumista saattavat joskus olla hieman erilaisia, mutta niissä on yleensä unohdettu koiran kannalta kaikkein olennaisin asia: Minä olin mukana!
Rakas lukijani, tervetuloa matkalleni!
-Heppu-
<<-- KIRJAN ETUSIVU //\\ OSA I – KUN KAIKKI ALKOI -->>