OSA VI – UUSIA SUKULAISIA JA POISMENOJA
Luku 18: Okko-serkku ja se "lelukoirahuijaus"
Helmikuussa 2024 sukuumme saatiin aivan uutta täydennystä, kun minulle esiteltiin uusi serkkupoika nimeltään Okko. Okko on Westie eli valkoinen länsiylämaanterrieri. Kun menimme tapaamaan häntä ensi kertaa hänen ollessaan yhdeksän viikon ikäinen, olin aluksi aivan varma, että kyseessä on pelkkä ihmisten ostama lelukoirahuijaus! Tapani kuitenkin totesi, että sillä oli aivan liian terävät hampaat ollakseen pehmolelu – nykyään taidetaan valmistaa todella aitoja pehmoja.
Ennen kuin minut päästettiin rääpäleen luokse, ihmiset laskivat varmuuden vuoksi Okon tassut ja varpaat, että kaikki oli tallella. Sitten astuin huoneeseen isona ja pelottavana schapendoesina – joskin näin meidän kesken on pakko myöntää, että taisin itse vähän jännittää sitä pientä valkoista otusta. Tein heti säännöt selviksi ja ilmoitin painokkaasti: "Kuules Okko, kaikki menee hyvin, kun vaan tottelet mua!" Mutta eihän se pentu uskonut. Kyselin sitä hakemaan mulle herkkupaloja ja kehotin sitä leikkimään mieluummin vaikka Marin tossuilla. Okon tuliaislanganpätkät menivät onneksi heti kovaan maistelukäyttöön. Lähteissämme se pieni söpöläinen jäi vähän itkemään perääni – tai ainakin haluan luulla niin!
Luku 19. Jäähyväiset kissakavereille
Jos sukuun tuli uutta verta, niin sitä myös ikäväkseni lähti.
Ensimmäisenä joukostamme poistui perheemme henkinen johtaja, Muru, 18. helmikuuta 2025. Muru eli peräti 17,5-vuotiaaksi. Persialaiselle se on tooosi pitkä ikä. Kuten aikanaan sovittiin, Muru ei suinkaan siirtynyt vain perinteisille hiirestysmaille, vaan aivan rehellisesti niille kaikkein maukkaimmille makkaramaille. Hän oli pomo loppuun asti.
Eikä aikaakaan, kun oli toisen kissasiskoni vuoro. Siru, joka oli ehtinyt juhlia huikeaa 18 vuoden ikää syksyllä 2025, siirtyi Murun perässä sateenkaarisillalle alkuvuodesta 2026 (18. helmikuuta 2026). Talon vanha kissakommuuni oli poissa, ja Janakkalan puolentoista hehtaarin valtakunta jäi kokonaan minun vahdittavakseni. Haikeus oli suuri, mutta sydämeen jäi valtavasti kissamaista viisautta.
<<-- OSA V – SEIKKAILUJA TIEN PÄÄLLÄ JA ELÄMÄ MUUTTUU //\\ OSA VII – ELÄMÄ ON IHANAA -->>