Kissamaista automatkailua

Mun isosiskokissa täytti 18v. Aikuinen..? Aikookohan Siru bilettää? Nuokkuva ilme on vain hämäystä...?

Täysi-ikäisyyden kunniaksi toi katti sai ajokortin. Nyt voi hiirestysmatkat ulottua hieman pidemmälle kuin kotinurkille. 

Toivottavasti osaa kotiin kaahailematta, kun on tuo 80-lätkä vielä voimassa jonkin aikaa.

Siru halus myös kämpän tyhjäksi. "Käty", kuten nuoriso sanoo. No, oliko meillä vaihtoehtoja? No ei ollut! Me muu perhe vaihdettiin kämppä toisenlaiseen kämppään, kämppään jossa pyörät alla.. ja me lähdettiin sitten Varkauteen Keskuskonttorille.

Mari on jo vuoden maukunut sinne kissakahvilaan pizzalle... 

...ja näin me päästiin loppujen lopuksi matkaan.... aina yhtä hankalaa tuo lähtö ja lähtötouhut.

Matka ei oo pitkä pizza-matkaksi, "vain" vajaa 300 km per suunta, ja nopeudella 25km/h se tekee.. ööö.. ööö.. ollaan perillä joskus ensi vuonna varmaan!

..Nälkähän tässä tulee jo ennekuin ollaan perillä... voi huokaus ja vatsan kurnaus sanon mä.... *hienosti muuten näyn meikkipeilistä* 

Mutta sitten, meidän vuoden kohde: eläinystävällinen ravintola. Näitä tarvitaan lisää ja paljon. Siellä varmaan on oma koira-menukin...

Talossa asuu nyt 5 tai 6 kissaa. Siellä ne meni ja kulki kuin kotonaan. Ai niin, nehän oli kotonaan!

Talon/ravintolan jokainen huone on erilailla sisustettu, ja tavaraa on. Jää Marinkin romut kakkoseksi!

Jokainen huone oli oma pieni kabinetti

Arvakkaas mitä? Meidän naapuri kabinetissa nainen oli tulossa agilitykisoista. Tunnisti mut schapeksi. Havittelee itsekkin sellaista, ja oli jo aika lailla tutustunut rotuun. Kehui myös turkkiani ja sen takuttomuutta, mutta ei sille tarvitse varmaankaan kertoa, että juuri viime viikolla olin beautisalongissa. Miähethän ei salonkeja käytä! 

Ja taas jotain jota pieni, nälkäinen koiraparka ei ymmärrä. Pöytiä ees ollut kahtakytäkuutta, mutta joudutaanko me NOIN kauan jonossa odottaa ruokaa?

Toi kisu kävi moikkaan meitä. Pyysi lähettään myös Sirulle synttärionnittelut 

Tässä vähän yleiskuvaa ja tiskiä, josta ruoka tilattiin

On kuulkaas näkemisen arvoinen paikka. Sillain positiivisesti erikoinen. Koko ajan uutta "nähtävää". 

Kaikkia huoneita ei ees päästy/kehdattu kiertää ja kuvailla, kun niissä oli ihmisiä. Tai oikeammin, "joku" ei kehdannut, mä olisin kyllä käynyt mielelläni katsomassa mitä ne muut syö...

No nyt on vatsat täynnä ja matka voi jatkua pyörä-kämpällä eteenpäin. Tässä vaiheessa ei ollut mitään tietoa mihin suuntaan nokka näyttää 15minuutin päästä. Tässä nokka näytti vielä sentäs vasemmalle. Ei kai vielä saa kotiinkaan mennä? Kun siellä se käty...

Varkautelainen taideteos. Ei voi verrata Marin maalauksiin, vaikka eläinaiheinen onkin. Tää on parempi. 

Löytyihän se nokan suunta: Nikkarilan metsäopisto. Tervetuloa.  

Paljon meni polkuja ristiin rastiin ja rastiin ristiin. Turhaan sitä opastaulua luet, eksyt kuitenkin.

Vähän on jo näillä leveys- ja pituusasteilla ruskanvärejä. Ja muutamia geokätköjäkin löytyi. 

Oliks hei vähän isoja mustikoita? Noita aamupuuroon riittäis kyllä yksi kappale. 

Meidän nukkumapaikka löytyi P10. Ei ihan rantaan päästy ISOlla autolla, mutta rantamaisema kuitenkin. Ehkä ihan hyvä että ei päästy rantaan, tässä pimeydessähän ois voinut vahingossa astua veteen ja tassut kastua.

Hyvin nukutun yön jälkeen matka jatkuu kohti kotia. Onkohan Sirun vieraat jo lähteneet?

Kahvitauko!  Mahtaako kupit olla suhteessa pannun kokoon?

Muuttolinnutkin matkalla talvi-kotiinsa, meillä siis sama matka tavallaan. Kotiin. 

Voe nuoriso! Niin on revitelty! Toivottavsti Siru ei käynyt täällä kun sai sen kortin...

*vasemmassa  kuvassa mä oon itse ratissa, ja ajan aina rauhallisesti*

...ja geopysähdys... Mä tutkin molemmat suunnat, ettei tuu autoja sillalle jos se ei vaikka kestä. Näyttää huteralta puusillalta. 

Ja vielä pari taidekuvaa Kangasniemeltä.  Ihan koska vaan ne oli niin hienoja eläimiä. 

Kotona: 

Kiva reissu, nyt tylsistyttää. Sirun vieraat on lähteneet, mä en päässyt sen bileisiin. No, ehkä ensi kerralla? 

Tosin eihän Sirukaan päässyt meidän matkalle mukaan, vaikka sillekkin ois ollut kavereita siellä Varkaudessa. Tasoissa ollaan. 

Näin se viikonloppu oli ja meni, ja ai niin, olihan lauantaina 4.10 sentäs valtakunnallinen eläinten päivä! 

Hyvä me kaikki elukat!

ps lisää kuvia Varkauden keskuskonttorista lokakuun kuvissa