Saariston Merimies

Minä olen Merimies! 

3 lauttaa, 5 lossia = 8 merimatkaa, se tekee 16 SATAMAA.  

Olen kuullut vanhan viisauden, jonka mukaan oikeilla Merimiehillä on "heitukka" jokaisessa satamassa. 

Saariston Rengasreitille mahtuu myös monta legendaa, mutta Merimies-Heppu on niistä suurin! ja se olen mä!!

Yläpuolen kuva: tekoäly

Kierroksemme alkoi Kustavista. Mentiin noita palleroita.. siis satamia...väärässä suunnassa, eli vastapäivään niinkuin vastarannan kiiskeinä. Aloitus satamasta nro 16

Kartta miehen tiellä pitää, joskus tarvitaan kaksi samaa karttaa?... Eihän eksytä? 

Ykkösenä jonossa, se tarkoittaako ykkösluokan matkaa?

Mitäs mä sanoin? Eka satama, ja eka heitukka, mun eka valloitus, joka ei jättänyt mua rauhaan. 

Lautta saapuu, matka jatkuu, seuraavaksi lossi....

Lossimatka kestää vain kymmenen minuuttia, ja mun Merimiehen sydän on muuttuvainen...

Kun Vani ajaa vastarannalle, mä olen jo unohtanut maltankoiran, ja katse kiinnittyy kynittyyn villakoiraan

Villakoirakin unohtuu heti "sataman" jälkeen kun leiripaikka ja ruokaa löytyi. 

"Tiiättekö muuten, että hulluja nuo mun ihmiset? Laittoivat hyttysverkon myös Vanille?!"

Grillin vahdinta on Merimiehen tärkein tehtävä.

Mikään ruoka eri mene multa ohi. Merimies tarvii energiaa heitukoita varten!

Tää ei muuten ole heitukka, tää on punatukka. Ja me etsitään nyt geokätköä. Toinen etsii oikealta, toinen vasemmalta

Kätkö löyty ja voidaan palata Vanille

Nyt en oo ihan varma miksi valitsin tämän kuvan tarinaani, mutta ehkä siksi, että Merimies on myös romantikko?! ps. on muuten punatukan tekemä ruukku. 

Iltaa odotellessa, niemen kärjessä, meren ympäröimänä...

..romanttiset ajatukset virtaa Merimiehen uniin... oispa heitukka kainalossa... onneksi huomenna on uusia satamia edessä

Uusi satama, ja ekana taas. Ensiluokkainen matka jatkuu liki privana

Tunnin lautta, vain kolme autoa, oltiin kuin herran kukkarossa

Ei pöllömmät näkymät!

Reittiä kartalla, teitä kiinnosta kuitenkin missä mä suuri ja mahtava Merimies seilaan

Kuva kuvasta

Seuraava satama ja seuraava seikkailu

Mossalassa, Houtskarilla on kierroksen kapeimmat tiet. Eipä tullut heitukoita vastaa... ei ne ois mahtunut ees vastaan...

Ja taas yksi lossi. Oltiin ainoita, ei siis heitukoita. Saldo rapiat nolla tästä satamasta

..mutta olipa sentäs peili ja siinä komee Vani..

Mihis mun heitukat hävis? Matkaparkki Vitteludd, ja täyttöaste kokonaista yksi Vani. Olisi ollut mahdollista 8 paikkaa...

Aika rauhaisaa varmaan ollut, kun uimalaiturin rappusetkin oli hämähäkit vallanneet!

Oho... kolmas matkapäivä, ja eka kerta kun ei oltu ekoja. Alkaa reissun taso laskea?

No, kotiohan tänään matka, joten Merimieskin voi vähän relata.

Joka persuunsa nostaa, se paikkansa menettää. Piste.

Viimeinen päivä, jokainen lautta ja lossi vie meitä kohti kotia. Nyt on jo ison maailman meininkiä. 

...ei olla kuitenkaan eksytty, edelleen Saariston Rengastietä matkataan. Kartoista huolimatta, vai juuri siksi?

Oiskos tää nyt vika lossi? En ole pysynyt laskuissa mukana. Kuten ei Marikaan pysynyt laskuissa mukana mun heitukoista joka satamassa. 

Kaupunkiin on tultu, rekat, bussit ynnä muut kulkineet valtaa kadut. Meri taakse jää.. sinne sydämeni jää.,...

Loppusanat:

Merimiehen työ on rankkaa, mutta jonkun sekin on tehtävä!! (kuvan teki tekoäly)